Muinaislätinän kieli eli muinaislätinä on sammunut kieli, jota puhuttiin ainakin Klangaarian saarella.
Historia
Muinaislätinää puhui Klangaarian saarella alunperin asunut tiedekansa, joka on sittemmin kadonnut. Kadonneen kansan kohtalosta liikkuu erilaisia teorioita, esimerkiksi sivilisaation tuhoutuminen luonnonmullistuksen tai byranniheimon levittäytymisen myötä tai mahdollisesti koko kansan siirtyminen toispuolelle tai toiseen todellisuuteen. Muinaislätinästä on jäänyt merkkejä niin nykyisiin paikannimiin (Klangaaria, Monoto), astronomiaan (Animagios, Miagos, Sfärios) kuin animagiologiaan (kaikki animagioiden nimet). Myös halian ja obyyrin kielten kirjoittamiseen käytetty lätinäläinen aakkosto on alun perin peräisin kadonneelta kansalta. Muinaislätinä on isolaattikieli, jolla ei tiedetä olevan mitään tunnettuja sukulaiskieliä. Nykyaikaan muinaislätinästä on säilynyt muutamia kirjoituksia ja luolamaalauksia, joita pystytään lukemaan, mutta ei osata tulkita muutamia perussanoja lukuunottamatta.